maanantai 16. huhtikuuta 2018

Välilevyn pullistumasta eroon kahdessa viikossa. Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.


Istuit ja aivastit oikein pontevasti sielusi kyllyydestä? Kumarruit ja nostit rehvakkaasti jotain painavaa? Liukastuitko ja sait tyylillä ja taidolla vedettyäsi itsesi pystyyn ennen maakosketusta? Yhtä kaikki… hermokipu jäytää lähes jatkuvasti tai jatkuvasti raajaan.  Lihakset tuntuvat jäykälle, väsyneelle ja niitä särkee ja pakottaa.  Kivut estävät normaalin toimimisen ja liikkumisen…

Sinä lääkäriin… Saikkua 3 päivää… ohjeena lepoa, kipulääkettä ja oman voinnin kanssa tekemistä… ”Kyllä se siitä…”
Kuuntelet poraavaa hermokipua raajassasi yötä päivää. Kipu poraa yhtä kovaa päätäsi kuin raajaasikin… Normaali tekeminen ei vaan luonnistu kipujen vuoksi. Kuuntelet pahentuvia oireita viikon, kaksi. Sitten uudelleen lääkäriin ja sieltä fysioterapiaan… ja rumba jatkukoon pahimmassa tapauksessa kuukausia… kivut eivät vaan hellitä… NIIN TYYPILLINEN tarina, että suututtaa…

Voisiko kysymyksessä olla VÄLILEVYNPULLISTUMA???  Hmmm…. ”Eiiiii, katsellaan nyt vaan…”
REFERENSSI
EI KATSELLA… VAAN VOISIKO ASIALLE TEHDÄ JOTAIN???

Kerron tarinan… välilevynpullistumasta ja siitä miten pullistumasta voi toipua hyvällä, systemaattisella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä kahdessa viikossa…Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.  Kumman valitset, puolen vuoden – vuoden kipupainajaisen vai kahden viikon säntillisen ja loogisen tekemisen… Itselläni ei tuohon olisi kahta sanaa sanottavana… Kaksi viikkoa, sanon minä!
Välilevynpullistuma voi tulla kenelle vaan ja sen syntymekanismi voi olla oikeastaan mikä vaan. Trauma, rakenteiden ylikuormitus tai rakenteiden heikkous… Sen voi saada aivastamisesta, jos huono tuuri käy. Sen voi saada liukastuessa, jos liikkuvuus ei riitä. Sen voi saada nostamisesta, jos voimaa ei ole riittävästi ja tekniikka pettää.   Se voi syntyä huomaamatta hiljalleen johtuen rakenteiden heikkoudesta tai ylikuormituksesta … Siis mistä tahansa ”tapahtumasta”, josta syntyy liikaa ”painetta” rankaan, jota rakenteet eivät kestä. Pullistumavamma ei siis katso ikää, kokoa eikä ulkonäköä. 😉   
Seuraavaksi tarina siitä kuinka parannuin pullistumasta kahdessa viikossa. Tämä tarina on POHJA menetelmälle, jonka ansiosta olen voinut auttaa useita pullistuma-asiakaita toipumaan vammasta muutamissa viikoissa.  Menetelmää ovat käyttäneet asiakkaat, joilla on magneettikuvalla todettu pullistuma ja asiakkaat, joilla on oireiden perusteella vahva epäilys pullistumasta. Menetelmän käyttö on toiminut molemmissa tapauksissa erittäin hyvin. Asiakkaat ovat tulleet oireettomiksi 4-7 päivässä. He ovat voineet palata  oireettomina takaisin normaali arkeen  2-3 viikossa. Mutta nyt tarinaan… (Tämän blogin lopusta löydät likin ilmaiseen pullistuma oppaaseeni.)




TYPERYYTTÄ, AJATTELEMATTOMUUTTA JA RAKENTEIDEN YLIKUORMITUSTA
Sain itse loppukesästä 2012 välilevynpullistuman, koska selässäni oli ollut vuosia kivulias toiminnallinen häiriö, joka oli ylikuormittanut yliliikkuvan alaselkäni rakenteita liikaa. Välilevynpullistuma oli kohdallani vain ajankysymys. Milloin ja missä?

Tein 20kg tangolla maastavedon lämmittelysarjaa. Ollessani liikkeen ala- asennossa, sain kuningasidean… Päätin, että vaihdan hieman jalan asentoa… ja hupsis… tunsin saman tien, että rangan vierestä vihlaisi. Nousin ylös varovasti ja ihmettelin hetken… Tais mennä ohi… Tanko uudelleen otteeseen ja lämmittelyä tekemään… En kerennyt, kuin hieman kumartaa ja tajusin, että tämä olikin tässä… Tanko takaisin telineeseen, askel taaksepäin ja peli oli selvä… Iski järjetön massiivikramppi selkään, pakaraan ja vatsaan… Haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla ja yritin pysyä tolpillani…

Otin siinä naama valkoisena hetken lukua ja hengittelin hiljalleen. Krampin tasaannuttua lähdin hiipimään pukuhuonetta kohti. Luojan kiitos, että oli kesä, ettei minun tarvinnut pukeutua ulkovaatteisiin. Hain omaisuuteni pukukaapista ja jatkoin varovasti hiipimistä rappukäytävää kohti… Eipä ole käveleminen ja rappusten alas meneminen ikinä tuntuneet niin tuskaiselta. Joka askel tuntui siltä, että selkä halkeaisi.  Autoon ”sujahtaminen” oli oma taidonnäyte, kun pää ei meinannut autoon sisälle mahtua… Siinä sitten jäykän kankeana ajeltiin kotiin, pilleripurkille ja vaateriin.

Kolme tuntia vierähti tuskissaan maaten. Myönnän, että mielessäni kävi hetkellisesti sana ”välilevynpullistuma”, koska hermokivut reiden ulkosyrjään ja lonkan läpi nivuseen olivat ajoittain aivan armottomat. EI, ei voinut olla, ei saanut olla!!! Olin kuullut liian monta kauhutarinaa niistä kivuista… Päätin siis soittaa kollegalleni ja kysyä, että pystysikö hän hieromaan selkääni, koska keskivartaloni on totaalikrampissa… SIIS totaalikrampissa!!! 😉

Kollegani saapui paikalle. Hän katseli minua hetken ja sanoi minulle saman, jota olin jo itse alkanut pelätä… ”Onkohan sulla mahdollisesti välilevynpullistuma(tyrä)?” Katsoin kollegaani ja sanoin ”Tuota en halua kuulla.”  Painon leukani rintaan ja yskäisin… "Ei voi olla totta!"… paine todella tuli rankaani… Ei tainnut tällä tytöllä enää olla rimpuilemista aiheen tiimoilta…

 


PAKKO TOIPUA NOPEASTI!!!
Päätin tehdä kaikkeni, etten joudu siihen kipukierteeseen missä niin monet ihmiset ovat… Aloin lukemaan artikkeleja selkärangan toiminnasta, välilevyjen tehtävistä ja rakenteesta. Opiskelin ranganmekanismeja ja katselin useita luentoja selkärangan toiminnasta oppiakseni ymmärtämään sitä, mitä sisälläni on tapahtunut ja mitä voisin tehdä toipumiseni eteen…

Pohdin, mietin ja analysoin kaiken sen tiedon mitä olin löytänyt internetin ihmeellisestä maailmasta ja yhdistin sen olemassa olevaan tietooni, osaamiseeni ja ymmärrykseeni kehon mekanismeista.




OLEELLINEN SATTUMA!!!
Toki minulla oli ”plakkarissa” yksi oleellinen ja ratkaiseva tieto, jonka sai minut toimimaan niin kuin toimin… Puoli vuotta aikaisemmin mieheni oli saanut mielestään ”pienen” palovamman jalkaansa työmaallaan… Mieheni tuli kotiin jalka sidottuna paksun sidoksen alle ja totesi, että jalka pitäisi käydä aamulla näyttämässä ihopolilla… Minä hämmentyneenä kysymään, että eikö tuota särje ihan älyttömästi… Mieheni toteaa siihen… etteipä juuri… Tuossa kohtaa ei todellakaan välähtänyt mieleeni, että mitä edessämme olisi…

Seuraavana aamuna lähdin kiltisti mieheni mukana polille, koska halusin tietää, miten palovammaa hoidettaisiin… Oletettavasti rakkuloitahan sieltä löytyy… Eipä löytynyt… ei totisesti löytynyt… Ensihoitajan aukaistessa sidoksen… tajusin saman tien, miksei mieheni jalkaa särkenyt… Jalassa oli 15cm korkea ja 20cm leveä mustaksi palannut ”lipeäpalovamma”… Tästä tulee pitkä reissu… Edessä oli ihonsiirto ja pitkä toipuminen… 

Minulla oli siis 2,5kk aikaa seurata päivittäin, miten vamma paranee hiljalleen. Paranemisprosessi oli äärimmäisen mielenkiintoinen, muttei lasten silmille katsottavaa touhua. Paranemisprosessin näkemisellä oli olennainen merkitys SLH- menetelmän syntyyn ja se antaa selityksen myös sille miksi minä ja asiakkaani olemme toipuneet vammasta niin nopeasti. 

SOTASUUNNITELMA.
Tein siis selkääni koskevan hoitosuunnitelman edellä mainitun kokemukseni ja oman osaamiseni sekä saamieni tietojen pohjalta En voinut tietää TEORIANI toimivuudesta, mutta kaiken järjen ja logiikan mukaan SEN PITÄISI TOIMIA! Kehomme on järjettömän hieno koneisto, joka korjaa itseään, kunhan sille annetaan oikeat työkalut käyttöön.  Päätin tehdä sen mitä rakenteeni tarvitsisi ja jätin tekemättä sen mitä vamma ei mekaanisesti siinä kohtaa olisi teoriani mukaan sietänyt.




TEORIANI TOIMI KUIN HÄKÄ...
Kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi. Aloitettuani hoitomenetelmän käytön hävisivät hermokivut neljässä päivässä. Niin on käynyt myös asiakkailtani, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Menetelmä perustuu loogiseen ja järkeenkäypään teoriaan, joka pohjautuu kehon omaan parantumisprosessiin sekä kehon omiin mekanismeihin. Kysymys ei ole mistään ydinfysiikasta vaan siitä, että ymmärrämme vamman perimmäisen syyn ja hoidamme SYYTÄ emmekä oireita. En siis jäänyt taistelemaan ja lääkitsemään vammasta aiheutuvia oireita kipulääkkeillä, vaan aloin hoitaa syytä, joka aiheutti kivut ja oireet.



NOPEA TOIPUMINEN

Ymmärrettyäni syyn oireiden takana. ”Eliminoin” arjestani pois ne tekijät, jotka olisivat pahentaneet vammaa tai pitäneet vammamekanismia yllä sekä tein asioita, jotka edesauttoivat vamman perimmäisen syyn korjaantumisessa. Parantumiseni oli siis prosessi, joka on täysin looginen ja  järkeen käypä, kun hoidamme kipujen aiheuttajan kuntoon, emmekä vain yritä turruttaa vammasta aiheutuvia kovia kipuoireita.  Paranemisprosessi vei aikaa kaksi viikkoa. Se oli täysin looginen ja järkeen istuva prosessi, kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi.

ONNELLINEN LOPPU


Olin äärimmäisen onnellinen siitä, etten tyytynyt nykyteorioihin, joissa pullistuma kuivatetaan ja aika parantaa...  Vaan kyseenalaistin ne, enkä jäänyt kipukierteeseen missä valitettavan monet pullistuma (tai sen epäilystä kärsivät) asiakkaat ovat kuukausitolkulla. Asiakkaat eivät saa apua kipuihinsa, koska vamman varsinaiseen syyhyn ei pureuduta. Lääkkeillä lievitetään vammasta syntyviä oireita, mutta valitettavasti kipulääkkeet eivät korjaa selkärangassa olevaa vauriota, joka aiheuttaa lähes jatkuvaa tai jatkuvaa hermokipuilua. Tämän vuoksi moni pullistuma-asiakas kärsii pullistuman aiheuttamista oireista luvattoman kauan.     





TIETO JA YMMÄRRYS LISÄÄ MOTIVAATIOTA
Pullistumavammassa tulee hoitaa syytä ei oireita, jotta vamma korjaantuisi nopeassa aikataulussa. Asiakkaille tulisi antaa tietoa vammanlaadusta. Mitä selässä on tapahtunut? Mikä selittää oireet ja kivun? Asiakkaille tulee selittää mitä vamman kanssa pitää tehdä ja miksi ja mitä vamman kanssa pitää olla tekemättä ja miksi, jotta vamma korjaantuu ja jälkiseuraamuksilta säästyttäisiin.

Hoitamattomana pullistuma on viheliäs vaiva, joka voi kestää vamman koosta ja rasituksesta riippuen muutamista kuukausista jopa liki vuoteen. Moni pullistumasta kärsivä asiakas valitettavasti PAHENTAA vammanlaatua tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään, jolloin kipu- ja sairaslomakierre on valmis. 







Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamattomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 












lauantai 14. huhtikuuta 2018

Välilevyn pullistuman oireista eroon viidessä päivässä. Puolivuotta kestäneet käsikivut paljastuivat kaularangan pullistumaksi.





Kivut olivat alkaneet alku syksystä 2017 ja oireet olivat hiljalleen pahentuneet puolen vuoden aikana. Tyttö on tänä aikana käynyt äitinsä kanssa useaan otteeseen lääkärissä. Oikeaa kättä on tutkittu ja kuvattu, mutta mitään selittävää syytä koville kivuille ei ole löydetty. Kättä on hoidettu fysioterapialla, josta myöskään ei ole ollut tässä kohtaa juurikaan apua, kivut eivät olleet helpottaneet, vaan osittain pahentuneet. Tytön käsi on voimaton. Kotona ruokalautaset ovat useampaan otteeseen tippuneet lattialle ruokineen päivineen, kun kipu ja voimattomuus on iskenyt yllättäen käteen. Käteen on tämän vuoksi laitettu kevyt lasta, mutta sekään ei ollut tilannetta helpottanut. Äiti jatkaa tarinaa… ”Tyttö ei ole voinut osallistua koulun liikuntatunneille koko syksyn aikana. Sillä seurauksella, että numero yhdeksän tippui todistukseen numeroksi kahdeksan. Opettaja on ilmiselvästi otaksunut tytön vaan venkoilevan kätensä kanssa.  Rakkaan voimisteluharrastuksen tyttö on joutunut lopettamaan kokonaan lisääntyneiden kipujen vuoksi. Lisäksi pianonsoittoharrastus oli tytöltä jäänyt taka-alalle kipujen takia. Olemme ihan toivottomia jo, eikä oikein enää tiedä mistä apua hakea?”
REFERENSSI


Kuuntelin tarinaa ja huomasin, että aktiiviselle 16- vuotiaalle teinityölle ja hänen äidille kipukierre tuntui jo tuskaiselle, kun mitään apua tai selitystä kipuihin ei ole saatu… Lupasin tutkia käden ja sanoin hyvin suoraan sen, etten juurikaan ole käsioireisiin perehtynyt, mutta toki voin oman näkemykseni asiasta antaa, jos se helpottaisi tyttöä ja äitiä.   



EPÄMÄÄRÄISTÄ KIPUILUA

Pyysin tyttöä, kuvailemaan kipuja ja niiden suuntaa ja heijastumista… Pyysin häntä myös kertomaan miten kipuilu muuttaa muotoaan ja milloin ne ovat kovimmillaan tai milloin tilanne on rauhallisempi…Mitä hän on tehnyt, kun kivut pahenevat. Myönnän, että tytön kivut olivat niin erikoisessa paikassa kyynärvarren keskellä, että se hämmensi myös minua.


Kipu heijastui kyynärvarresta vuoroin rannetta kohti tai kyynärpään suuntaan. Pahimmillaan heijastuskipu tuli yhtä aikaa sekä ranteeseen että kyynärpäähän.  Kipulääkkeet olivat olleet tytön sanojen mukaan kovassa käytössä.


Normaalisti hän ei kipulääkkeitä juurikaan käytä, mutta nyt on ollut pakko.  Kuunnellessani oirekuvausta olin itsekin hämilläni oireiden erikoisuudesta, koska oireet todella olivat epämääräiset… Pyysin tyttöä kertomaan mistä hän olettaisi oireiden alkaneen…
Tyttö kertoi kaatuneensa harjoituksissa joukkuetoverinsa kanssa. Ystävä oli menossa siinä rytäkässä pääedeltä lattiaan, joten hän oli työntänyt kätensä joukkuetoverin pään alle, ettei ystävä olisi kumauttanut päätään voimalla lattiaan.  Siitä asti käsi oli antanut pieniä oireita, mutta kuukausien saatossa oireet olivat alkaneet pahentua.




YLLÄTTÄVÄ LÖYTÖ

Tein tytölle testejä käden voimantuotosta, jotta olisi saanut jotain koppia kipuheijasteista ja oireilusta. Olkavarren lihasten voimantuotto oli tasainen, kun vertasin oikeaa kättä vasempaan. Kyynärvarren voiman tuotossa alkoi olla selkeää eroa, mutta kipua liikkeet eivät aiheuttaneet. Seuraavaksi oli sormien vuoro. Aloitin pikkurillin koukistuksesta… hymmm… siinä kohtaa jopa minä hiljennyin… En puhunut tytölle enkä äidille vielä mitään, vaikka pieni hauku oireiden aiheuttajasta kävi mielessäni… Kipuheijaste, jonka näin ei mielestäni tullut kädestä… jatkoin matkaa nimettömään ja keskisormeen… heijasteet pahenivat. Sanoin tytölle kiitos ja pyysin häntä pukemaan paidan takaisin päälleen.

Sanoin tytölle, että haluan tehdä vielä yhden testin. Pyysin tyttöä asettumaan eteeni polvi- istuntaan ja kehotin häntä ottamaan hyvän ryhdin.  Tyttö asettui eteeni. ”Katso vielä suoraa eteenpäin.” Ennen kuin aloitin testin sanoin tytölle, että hänen pitäisi heti ilmoittaa minulle, jos kivut kädessä pahenisivat tai käteen tai niskaan syntyisi paineen tunnetta. Aloitin testin. Ei mennyt kuin muutama sekunti, kun tyttö sanoi kivun lisääntyvän. Minulla oli asiasta vahva epäilys Pyysin tyttöä nousemaan ylös.



VIKA EI OLE KÄDESSÄ...


Henkäisin syvään ja sanoin äidille ja tyttärelle, ettei kädessä itsessään ole mitään vikaa ja sitä on turha hoitaa. Vamma on suurella todennäköisyydellä kaularangassa, vaikka oireet säteilevät ja tuntuvat kädessä.  Tytär ei ollut kaatuessaan satuttanut kättänsä vaan kaularankansa. Tytöllä oli mielestäni vahva pullistumaepäily ja sitä olisi syytä alkaa hoitaa pullistumana, vaikka varmuutta vammasta ei olisikaan ennen magneettikuvaa. Vamman oireet ja heijasteet puhuvat niin vahvasti pullistuman puolesta, että en itse jättäisi vammaa hoitamatta pullistumaepäilynä. Ja mitä magneettikuvaan tulee, sinne pääseminen on niin ja näin. Ja vaikka vamma todennettaisiin kuvantamalla, vamma ei luultavammin olisi kirurgista toimenpidettä vaativa. Se hoidettaisi pois päivä järjestyksestä ”kuivattamalla”. 




MIELIPITEENI VUORO
Äidin ja tyttären ilmeet olivat kauhun sekaiset… Mitä nyt? Siinä kohtaa minä henkäisin taas syvään ja sanoin rehellisesti sen mitä näen pullistuman hoidon. Myönsin katsovani pullistumaa eri näkövinkkelistä, kuin valtavirta. Minusta nykyinen ajatus välilevyn pullistumasta on ontuva ja siinä on porsaan reikiä, jotka eivät toimi maalisjärkeen eikä loogiseen ajatteluun. Nykyteorioista puuttuu pieni oleellinen osa, joka estää vamman paranemisen… Lääketieteessä hoidetaan vammasta johtuvia oireita lääkitsemällä, joka on sinällään ok, mutta lääkitys ei korjaa vammaa, joka aiheuttaa oireita.
Selitin asiakkailleni teoriani ja mihin SLH-menetelmä hoitovasteet perustuvat.  Hoitovasteet ovat olleet SLH-menetelmässä hyviä, on sitä käytetty sitten vahvoihin pullistumaepäilyihin tai magneetilla todennettuihin pullistumiin. Kerroin tytölle myös sen mitä eroa on akuutin ja pitkittyneen pullistumavamman hoidossa.
Akuutti vamma paranee usein 2-3 viikossa, kun kehomme omat paranemismekanismit ovat puolellamme. Valitettavasti pitkittyneiden vammojen kohdalla vamma ei ole niin nopeasti hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä, koska keho on ”tottunut” vammaan eikä enää korjaa sitä niin aktiivisesti kuin akuuttia vammaa. Pullistumavamman paranemisprosessi on siis hitaampi pitkittyneiden vammojen osalta ja vamman korjaantuminen kestää 3-5 viikkoa, jos hoitoon sitoutuu ja sen tekee huolella ja täsmällisesti. Ydin fysiikasta ei ole kysymys, vaan siitä, että tietää mitä tekee ja miksi ja siitä että tietää mitä jättää tekemättä ja miksi.   (Tästä linkistä pääset tarinan jälkipyykkiin ja magneettikuvan lausuntoon.)




PETTYMYSTÄ JA TURHAUMAA

Tyttö purskahti itkuun kuultuaan paranemisprosessin pituudesta…  Joten lohdutin tyttöä… ”Jos nyt olet kärsinyt vammasta liki puolivuotta ja oireesi ovat pahentuneet hiljalleen, niin tässä kohtaa 3-5 viikkoa ei ole enää mitään, jos vamma korjaantuu. Jos nyt et sitoudu projektiin muutamaksi viikoksi, vamma voi edelleen pahentua tai kestää vielä useita kuukausia ja se vasta keljua on.” Keskustelun jälkeen päätimme hyvässä yhteisymmärryksessä toteuttaa SLH-menetelmää tytön kaularankaan.
Kävimme tytön kanssa asioita läpi, mitä ei saa tehdä ja mitä pitää vamman aikana välttää, jotta tilanne kaularangassa rauhoittuisi ja vamma pääsisi korjaantumaan. Pullistumavamma on hoidettavissa oleva vamma, kun tiedetään mitä tehdään ja miksi ja mitä jätetään tekemättä ja miksi. Akuuteissa vammoissa asiakkaani ovat tulleet kivuttomaksi 4-7 päivässä. Tytön kohdalla en uskaltanut olla niin optimistinen, koska hänen kohdallaan kysymyksessä oli pitkittyneestä vammasta... SLH- menetelmä saa nyt näyttää kyntensä...




LISÄ INFOA
Lupasin lähettää tytölle sähköpostiin tarkemmat perusteet ja ohjeet SLH- menetelmästä. Mielestäni vamman ja sen hoitoon on helpompi asennoitua, kun ymmärtää millaisesta vammasta on kysymys ja mihin SLH-menetelmä perustuu ja miksi vammaa hoidetaan niin kuin sitä hoidetaan. Sovimme, että soitan tytölle viikon kuluttua ja kysyn kuulumiset. Lopuksi muistutin tyttöä, pullistuman sudenkuopasta, josta pitää olla hyvin tietoinen, jotta parantumassa olevaa vamma ei rikkoudu uudelleen. (Pullistuma oppaan saat tilattua tämän tarinan lopusta.)





TOIPUMINEN...

1 VIIKKO
Soitin tytölle viikon päästä ensitapaamisesta ja toivoin kuulevani niitä edistysaskeleita, joita minun teoriani mukaan pitäisi kuulla…   Hoitovasteet olivat olleet hyvät, kivut kädestä olivat hävinneet viidennen päivän kohdalla. Hoitovasteet kulkivat siis aikataulussa. Tai…. itse asiassa tämän vamman kohdalla, nopeammin kuin olin niiden olettaneen tulevan, koska kysymyksessä oli jo pitkittyneestä vammasta. Mutta hyvä näin.
Tyttö pyysi lupaa pianonsoittoon, jonka häneltä toistaiseksi eväsin… Tuskin siitä haittaa olisi ollut, mutta halusin tytön kohdalla mennä varman päälle, koska pianonsoitto oli kiikun kaakun siinä, että tervehtyvään vammaan olisi voinut syntyä haitalista liikepainetta, joka olisi voinut pahimmassa tapauksessa pilata hyvin alkaneen toipumisen.  Kysyin tytöltä…  ”Maltatko vielä odottaa viikon?” 
Sovimme, että soitan viikon kuluttua uudelleen...


2 VIIKKO
Nyt olisi se hetki, kun akuuteissa vammoissa SLH-menetelmän purku onnistuisi… mutta tytön kohdallaan oli kysymys pitkittyneestä vammasta ja olin hieman skeptinen toipumisajasta… Sovimme puhelimessa, että tyttö purkaa SLH-menetelmän käytön vammaa tarkoin kuunnellen, koska kipuja ei kädessä enää viidennen päivän jälkeen ole ollut. Pyysin tyttöä olemaan tarkka oireita seuratessa, mikäli oireita yhtään ilmenee niin menetelmä on syytä ottaa takaisin käyttöön. Päätimme olla yhteydessä vielä seuraavalla viikolla.


3 VIIKKO
Kysyin tytöltä edellisen viikon kuulumisia. Oireet eivät olleet palanneet, mutta tyttö oli halunnut vielä varmistaa, että vamma on saanut tarpeeksi aikaa parantua ja sen vuoksi oli jatkanut SLH-menetelmän käyttöä yhden viikon ajan. Kolmannen viikon jälkeen menetelmä purettiin pois käytöstä, koska oireet eivät käteen olleet palanneet. SLH- menetelmän käyttöä ei ole syytä jatkaa, jos hermokipuja ja heijasteita ei enää synny. Pullistuma aiheuttama syy oli korjaantunut. Normaali elämä ilman kipuja voi jatkua.
Tyttö valitteli kaularangan tuntuvan aika ajoin pahalle ja sen kipuilevan epämääräisesti.




PITKITTYNEEN VAMMAN HAITTAPUOLI....
Selitin tytölle mistä tämä johtui… Pullistumavamma itsessään aiheuttaa ympäröivään kudokseen tulehdusta ja turvotusta. Se on kehon luonnollinen tapa toimia, kun kehoomme syntyy kudosvauriota. Turvotus on siis vamman aikana tukenut vamma-aluetta.  Vamman parantuessa kudosärsytys häviää, jolloin kudosturvotus laskee ja tilanne normalisoituu rangan alueella. Akuuteissa vammoissa lihakset toipuvat nopeasti vammasta, mutta pitkittyneiden vammojen kohdalla asia onkin toinen.



Pitkittyneissä vammoissa vamma-alueelle syntyy usein toiminallinen häiriö, joka itsessään on hankala ja jopa kivulias. Kaularangan toiminnallinen häiriö aiheuttaa niskahartia alueelle kramppeja ja epämääräisiä ”tuike” kipuja, kun lihakset eivät toimi rangan alueella rytmisesti oikein tai ne eivät syty liikkeeseen mukaan oikeaan aikaan.



Tällöin ranka on epästabiili ja keinahtelee ”villisti” ja elää omaa elämää. Liikettä tukevien ja kontrolloivien lihasten tulisi pitää rangan rytmiikka kuosissa ja korjata siellä tapahtuvia liikkeitä nopeasti ja aktiivisesti. Pitkittyneet kivut ja turvotus sekoittavat tämän rytmiikan. Tilanne oli kuitenkin hyvä, vaikka kipuja jonkin aikaa vielä on. Varsinainen vamman ja toiminnallisten häiriöiden takana ollut pullistumavamma oli parantunut, koska hermokipuja ei enää ole ollut viikkoihin.


Jouduin toteamaan tytölle: ”Edessäsi on kaularangan lihasten kuntouttaminen ja aktiivisuuden palauttaminen. Normaalia elämää voit siis huoletta jatkaa… kunhan muistat nyt jatkossa jumpata kaularanganlihaksia pienin, kevyin ja liki olemattomin liikkein ohjeiden mukaan. Lisäksi pään useita liikeratoja tulisi käyttää arjessa aktiivisesti kääntelemällä, keinuttelemalla ja nyökkäilemällä jopa hieman tietoisestikin. Mitä useammin harjoitat ja annat kaularangan lihaksille ärsykettä, sitä nopeammin ne oppivat takaisin tehtäväänsä mihin ne ovat suunniteltu. Kaularangan liikerytmiikka palaa hiljalleen takaisin, mutta oireilua saattaa satunaisesti muutamien kuukausien ajan olla."
Tämä asiakastapaus on kerrottu tytön ja hänen äitinsä luvalla. Teksti on myös asianomaisten tarkistama.



TARINAN OPETUS...
Kouluttajamme sanoin ”Jos kissan hännän päälle astuu, niin eihän kissan häntä huuda vaan pää huutaa. Syy ei välttämättä aina ole siellä missä oire.” 
”Pullistuma on hoidettavissa oleva vamma, kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.”





Kärsitkö lähes jatkuvista tai jatkuvista hermokivuista kädessäsi tai jalassasi? Ovatko kipusi hiljalleen pahentuneet viikkojen ja kuukausien saatossa? Kipulääkkeet eivät vie kipu ja kuntoutus ei auta vaan pahimmassa tapauksessa on pahentanut oireita? Kipuasi vähätellään ja koet ettei sinua auteta?





Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamatttomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 











torstai 12. huhtikuuta 2018

Hoitamattomasta pullistumasta 10- vuoden kipukierre. Kivuttomaksi 2,5 kuukaudessa.


Oli 2017 ja kevät odotti alkamistaan ja minä odotin asiakastani saapuvaksi. Meitä oli siis kaksi odottajaa.   Olin sopinut uuden asiakkaan tapaamisen aamupäivään. Pieni ja siro rakenteinen noin neljässä kymmenissä oleva nainen saapui tapaamiseen

Istahdimme vastatusten ja pyysin naista kertomaan, miksi hän on ottanut minuun yhteyttä ja mitä hän haluaisi meidän yhteistyöltämme. Nainen kertoi käyneensä tapaamassa liikuntaneuvojaa, joka oli hänen tarinan kuultuaan todennut, ettei nainen olisi ollut oireista johtuen kykeneväinen osallistumaan ryhmäliikuntatunneille. ”Hän suositteli ottamaan yhteyttä sinuun.”

REFERENSSI


VÄLILEVYN PULLISTUMAAN TULEE SUHTAUTUA RIITTÄVÄLLÄ VAKAVUUDELLA.
Naisen tarina lähti liikkeelle vuodesta 2005. Hiljennyn kuuntelemaan naisen kertomusta ja kirjoitin tarina ydinkohtia kynä sauhuten, jotta osaisin kysyä tarkentavia kysymyksiä tarinan päätyttyä.

Nainen oli kiertänyt ja nostanut painavaa limsakoria työmaallaan ja oli tuntenut vihlaisun alaselässään. Ajatus hänen päässään oli herännyt ”Mahtoikohan sattua jotain?”  Muutamien viikkojen ajan nainen oli kärvistellyt ja sinnitellyt kipujensa kanssa, jotka säteilivät molempien jalkojen nilkkoihin ja pohkeisiin. Lisäksi alaselkään syntyi kovaa painetta ja kiristyksen tunnetta. Kirjasin muistiinpanoihin kysymysmerkillä täydentäen lauseen…  ”Pullistuma suoraan taaksepäin??? ” Oireet viittasivat siihen, että vamman on pitänyt olla suurehko ja hyvin kivulias.

Nainen kertoi ajatelleensa, että kyllä se siitä itsestään ohi menee. Kivut ei kuitenkaan alkaneet helpottamaan vaan tilanne tuntui pahentuvan päivien kuluessa. Lopulta tilanne meni niin huonoksi, ettei asiakas voinut taivuttaa vartaloaan etunojaan kovien kipujen vuoksi ja työnteko tuntui mahdottomalle.  Nainen päätti mennä lääkäriin. Lyhyt sairasloma ja fysioterapiaa, jossa oireita ei saatu haltuun.



SAIRASLOMAKIERRE


Nainen päätti ottaa yhteyttä toiseen lääkäriin. Heti naisen nähtyään lääkäri oli todennut oireiden viittavan välilevyn pullistumaan, mutta halusi varmistua aiheesta magneettikuvalla. Asiakas sai pullistumadiagnoosin, jossa pullistuman sanottiin suuntautuvan suoraan taaksepäin.  Asiakas jäi sairaslomalle, jonka aikana tilanne hieman rauhoittui… takaisin töihin…. kivut pahenivat… sairaslomalle… töihin…. sairaslomalle… töihin… sairaslomakierre tuntui loputtomalle, kunnes nainen jäi kipujensa vuoksi pidemmälle sairaslomalle, jonka oli tarkoitus kestää alustavasti kaksi kuukautta. Kivut eivät alkaneet helpottamaan ja sairasloma jatkui kaikkineen liki puolen vuoden ajan.  Lopulta kivut alkoivat häviämään nilkasta ja pohkeesta … mutta eivät siitä huolimatta jättäneet naista rauhaan. Kivut olivat vain muuttaneet muotoaan.

  

KYMMENEN VUODEN PAINAJAINEN ALKOI.

Alaselkää särki ja pakaraa pakotteli. Kipu vihloi voimakaamin oikeajalan ulkosyrjään ja reiden etuosaan. Säteilevät kivut viilsivät jalkapohjiin ja varpaisiin asti. Epämääräinen kipuilu jatkui kuukausia ja sitten vuosia ja vuosia. Nainen oli yrittänyt hankkia apua ja selitystä kivuilleen lääkäreiltä, ortopedeilta ja fysiatreilta. Mutta mitään selitystä kipuihin hän ei koskaan saanut. Turhautuneena asiakas oli siirtynyt hakemaan apua kuntoutuksen osaajilta fysioterapeuteilta ja OMT- fyssareilta sekä kiropraktikoilta. Kipu oli paikannettu SI- nivelen ongelmaksi (ristiluun ja suoliluun liitoskohta), jota OMT- terapeutit ja kiropraktikot käsittelivät.



Käsittelyt olivat auttaneet hetkellisesti ja tilanne oli käsittelyiden jälkeen helpottanut muutamaksi päiväksi, mutta varsinaiseen ongelmaan käsittelyt eivät naisen kokeman mukaan purreet. Hän koki jäävänsä ilman apua ja roikkuvansa kipukierteessä, jopa viikoittaisista hoidoista huolimatta. Kivut jatkuivat epämääräisinä ja kivuliaina vuodesta toiseen.
Halu olisi ollut liikkua ja toimia normaalisti, mutta kivut pitivät huolen sitä, ettei se ollut mahdollista. Järki kuitenkin pakotti naista yrittämään.

Nainen selkeästi kipuili istuessaan edessäni, hän silittää oikeaa jalkaansa ja keinuttaa asentoaan puolelta toiselle puhumisen välissä. Hänen olonsa oli selkeästi tukala. Hän jatkoi tarinaansa ja minä kuuntelen ja kirjasin huomioitani.  Samalla rakensin mieleeni kokonaiskuvaa hänen tilanteestaan harmaisiin aivonystyröihini.

”Kivut ovat kestäneet yli 10- vuotta”, hän totesi. Liikkumisesta ei tullut tuon taivallista, vaikka hän oli omien sanojensa mukaan purrut hammasta ja yrittänyt kaikki maailman tunnit jumpista, lihaskuntoon ja saliharjoitteluun… pilateksesta Bodybalanseen. Kaikilla yrityksillä sama lopputulema... kivut pahenivat. Hän pystyi kyllä liikkumaan, mutta seuraavat päivät kuluivat kiputuskassa särkylääkkeiden avustaman ja käsittelyissä "juosten". Usein meni viikko ennen kuin kivut alkoivat helpottamaan niin paljon, että asiakas kykeni jälleen liikkumaan.  Sisuunnuttuaan nainen yritti aina uudelleen ja uudelleen, mutta tulos oli tismalleen sama. Epämääräiset ja viiltävät kivut jatkuivat ja häiritsivät välillä niin, ettei tehnyt edes enää mieli liikkua. Nainen toteaa ja henkäisee samaan syssyyn ”Mutta, kun olisi pakko, että edes jossain kunnossa pysyisi. Työuraa olisi edessä vielä parikymmentä vuotta. Tämä tuntuu loputtomalta oravan pyörältä… tätäkö tämä loppu elämä on?
”Olen jo harkinnut hakevani apua kipuihini ulkomailta Ruotsista, Saksasta tai ihan mistä vaan, kunhan pääsisin eroon näistä kivuista.”


"UUSI NÄKEMYS"
Istuin naista vastapäätä ja muistan miettineeni. ”Ei hitto, jos hän on käynyt noin monella ammattilaisella, eivätkä he ole voineet auttaa naista, mikä minä olen sitä tekemään????” Olinhan vain Personal Trainer, jolla oli vanhentuneet kuntohoitajan paperit palkkarissa ja urheiluhierojan opinnot muistoissa… ja sitten ne tuoreemmat Personal Trainerin paperit povitaskussa. Toki olen touhunnut liikunnan- alalla 26- vuoden ajan. Tuona aikana olen kerryttänyt tietopankkiini lisää näkemystä ja tietoa  erilaisilta kursseilta ja koulutuksista. Ne ovat opettaneet minua näkemään ihmiskehoa hieman eritavoin. "Toiminnallista ja toimivaa."
Olin naisen tarinaa kuunnellessani tehnyt kivun kuvauksista, tarinan aikajänteestä ja kehon mekanismeista jonkinlaisen hahmotelman päähäni… mistä naisen kivuista voisi olla kysymys… Siitä huolimatta koin painivani aivan eri sarjassa edellä mainittujen ammatti-ihmisten kanssa. Olisikohan minusta apua naiselle???
Pohdin tarinaa ja tulin pääni sisällä tulokseen, että ongelmat olivat todellakin alkaneet yli 10- vuotta sitten pitkittyneestä pullistumavammasta. Siitä olin 90% varma… Mielestäni asiakkaalla on lihaksistossaan toiminnallinen häiriö... mutta miten sen selittäisin asiakkaalle, koska lihasten toiminnalliset häiriöt eivät näy röntgen – eikä magneettikuvissa. Toiminnallinen häiriö paljastuu usein asiakkaan käyttämästä liikekielestä. Epämääräiset kivut puhuvat kuitenkin ongelman puolesta. Ja toden totta lääkärit eivät voi toiminnallisille häiriöille mitään. Sellaista lääkettä, kun ei ole keksitty, joka aktivoisi lihaksistoa. Toiminallista häiriöistä pääsee eroon vain ja ainoataan tekemällä. Mahtaisinkohan saada asiakkaan uskomaan tulkintaani. Hymmm…. motivaatiota asiakkaalla tuntui olevan, joten esitin hänelle kysymyksen… Mitä hän haluaisi minulta?

KIPUJEN TAKANA TOIMINNALLINEN HÄIRIÖ???

Nainen toivoi pääsevänsä eroon kivuista, jotka häiritsevät valtavasti normaaliarkea. Hän toivoi pystyvänsä liikkumaan säännöllisesti ilman monien päivien särkylääkekierteitä. ”Haluan normaalin elämäni takaisin, johon kuului säännöllinen liikkuminen, niin ettei minun tarvitse miettiä…”jos minä tänään liikun niin huomenna voi olla, etten kykenekään lähtemään sovittuun tapaamiseen” Haluan eroon tästä oravan pyörästä ja kipukierteestä.”


Myönnän, että minua mietitytti asiakkaan tarina ja tiesin, että minun on järkevintä olla hänelle rehellinen, koska muuten sahaan itseäni jalkaan… Henkäisin ja aloitin. ”Kuultuani tarinasi, joka on todella pitkä ja kivulias. Ja olet oikeasti ollut monen ammatti- ihmisen hoteissa. Eivätkä he ole sinua osanneet  auttaa??? Niin... minäkään en sinulle sitä voi kyllä luvata..."
"Mikäli haluat kuulla mielipiteeni ja näkemykseni tilanteestasi, kerron sen sinulle mielelläni."

 Mielestäni sinulla on tarinasi mukaan toiminnallinen häiriö lantion- ja keksivartalon alueella, joka on seurannaista pitkittyneestä välilevyn pullistumasta. Tämän vuoksi pullistumat tulisi hoitaa mahdollisimman pian oireettomaksi. Mutta sinun kohdalla asialle ei enää voi mitään. Asia on siis ollutta ja mennyttä. Nyt keskitytään tähän tilanteeseen. Me ihmiset opimme kiertämän kipuja, jotta pystyisimme olemaan ja elämään kipujemme kanssa.  Itse pullistumahan on sinulta parantunut aikapäiviä sitten, mutta lihakset joiden olisi vamman jälkeen pitänyt aktivoitua uudelleen uinuvat ja toimivat, jos toimivat.  Lihaksiasi vaivaa toiminnallinen laiskuus ja siksi epämääräiset kivut eivät hellitä. Lantion ja keksivartalon rytmittymis- ja syttymättömyysongelmat aiheuttavat sinulle edelleen hankalia ja häiritseviä kipuja."  

"Niin hurjalle, kun se kuulostaakin saamasi välilevyn pullistuma 2005 on  suurella todennäköisyydellä kipujesi takana. Pitkittynyt pullistumavamma on siis syyllinen toiminnalliseen häiriöön ja tämän hetkisiin epämääräisiin kipuihin. Näin minä näen sinun tilanteesi.

"Meidän tulee saada lihaksistosi hermottumaan ja rytmittymään uudelleen, jotta kivut häviäisivät. Lihaksistosi tulee ohjelmoida uudelleen."

TIUKAT EHDOT
"Jos haluat lähteä kanssani katsomaan tämän tien, on minulla siihen muutama ehto. Sopimus, jonka joudut tekemään kanssani, on kuusi kuukautta. Minun pitää oppia näkemään ja tulkitsemaan liikekieltäsi, jotta näen mistä kroppasi niin sanotusti vuotaa läpi. Tarvitsen siihen aikaa.  Perusliikkeessäsi on siis ongelmia. Niin valitettavaa kuin se onkin, niin kivuista et tule pääsemään eroon ennen kuin saamme kehosi toimimaan rytmisesti paremmin. Toiminnalliset häiriöt ovat purettavissa pois kehosta, mutta se vaatii työtä. Ei remuamista eikä vouhkaamista vaan matalan kuormittavuustason harjoitteita, jotka haastavat kehoasi vuorotahtisesti ja rytmisesti."    

"Lisäksi sinä et saa tehdä mitään, mihin minä en anna sinulle lupaa. Mikäli sinä touhuat omiasi, milloin missäkin ja mitenkin, en saa koppia siitä mikä aiheuttaa sinulle kipuja ja oireita. Jos me treenaamme yhdessä, minun tulee tietää mitä sinä teet, jotta voin jäljittää kipujesi syy ja seuraus suhdetta, mikäli kipuja ja ongelmia syntyy. Sooloiluun ei ole varaa." 

Tässä ovat ehtoni yhteistyölle, jotta voin auttaa sinua mahdollisimman hyvin. Sinun on nyt sitten luotettava minuun 100%, vaikka en voi luvata sinulle, että pystyn sinua varmuudella auttamaan.  Jotta päätöksesi olisi vielä hieman hankalampi, niin tuloksia kipuihin alkaa tulla luultavammin vasta 4-6 kuukauden kohdalla….  Tässä faktat ja raamit, joiden siivittämänä voimme aloittaa yhteistyön…

Nainen mietti vain muutaman hetken ja sanoi allekirjoittavansa sopimuksen, minun näkökulmasta katsottuna ja minun ehdoillani. 


HUIKEA TOIPUMINEN...
Asiakaani pääsi eroon 10-vuoden kipukierteestä 2,5 kuukaudessa, kun lihaksistosta purettiin pois toiminnallinen häiriö, joka oli syntynyt asiakkaalle 2005-2006  pitkittyneen pullistuman seurauksena. Kouluttajamme Ari- Pekka Lindberg sanoin ”Täsmä liike, on täsmälääke!”
Tässä siis tarina siitä, miten hoitamattomat ja pitkittyneet pullistumavammat voivat aiheuttaa ihmiselle jopa 10- vuoden kipukierteen, jota ei saada poikki. Tämän vuoksi pullistumiin ja pullistumaepäilyihin tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Pullistumavammat tulisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian vamman synnyttyä.
Tämä asiakastapaus on kirjoitettu tarinassa olleen naisen luvalla ja teksti on asianomaisen tarkistama.





Kärsitkö lähes jatkuvista tai jatkuvista hermokivuista kädessäsi tai jalassasi? Ovatko kipusi hiljalleen pahentuneet viikkojen ja kuukausien saatossa? Kipulääkkeet eivät vie kipu ja kuntoutus ei auta vaan pahimmassa tapauksessa on pahentanut oireita? Kipuasi vähätellään ja koet ettei sinua auteta?



Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamattomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 















                                                    





Välilevyn pullistuma oppaiden synty.

Asioita voidaan katso aina monesta näkökulmasta. Katsontakanta vaikuttaa siihen, miten asioihin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa...